Frequently asked Questions (in Finnish)
Markkina-arvo perustuu toteutuneisiin metsätilakauppoihin, eli kuvaa mitä markkinoilla ollaan oltu valmiita maksamaan samanlaisista metsätiloista. Käytännössä metsät ovat kuitenkin ominaisuuksiltaan hyvin erilaisia, kaupan osapuolilla ei ole ollut täydellistä tuntemusta kohteesta tai he tekevät kauppaan liittyviä päätöksiä pakon edessä tai yksinkertaisesti toteutuneista metsäkaupoista on liian vähän vertailukelpoisia havaintoja.
Muun muassa näistä syistä etenkin metsäsijoittajat ja suuremmat metsänomistajat käyttävät pääsääntöisesti tuottoarvomenetelmää metsien arvon määrittämiseksi. Tuottoarvon eduksi on myös nähty se, että laskelman oletukset (hakkuutulot, kulut ja niiden ajoitukset) ovat selvästi nähtävillä.
Lisäksi Suomessa on ollut yleisesti käytössä summa-arvomenetelmä, jonka suurimpana etuna on sen helppokäyttöisyys.
Hyötyjä on useita. Saat paremman käsityksen miten eri tahot määrittäisivät arvon samalle metsätilalle. Tuottoarvon vertaaminen markkina-arvoon kertoo metsätilamarkkinan tilanteesta. Esimerkiksi, jos tuottoarvo on merkittävästi matalampi kuin metsätilan markkina-arvo, niin se voi viitata siihen, että markkinat ovat ylikuumentuneet tai, että ostajien tuottovaatimukset ovat alentuneet. Tämä logiikka ei kuitenkaan päde yhtä hyvin niihin metsätiloihin, jotka poikkeavat merkittävästi metsätiloista joita tavallisesti myydään vastaavilla markkinoilla.
Voit syöttää Metsä ja Puut -palvelussa myös päivitetyn metsävaratiedon, jonka perusteella raportti tehdään. Metsävaratieto pitää syöttää xml-tiedostomuodossa. Metsävaratiedot voi tarvittaessa päivittää esimerkiksi Metsäni.fi-palvelussa.
Raportti sisältää: - Arvion metsän arvosta kolmella eri menetelmällä. - Tärkeimmät puustotunnukset tila- sekä kuviotasolla (esim. pystypuuston tilavuus, pinta-ala, metsän arvokasvu ja metsän biologinen kasvu). - Seuraavan viiden vuoden hakkuumahdollisuudet kuvioittain kartalla. - Tuottoarvon herkkyystarkastelun tuottovaatimuksen ja puunhintojen suhteen. - Kuviokohtaiset puustotunnukset, tuottoarvo ja arvokasvu kuvioittain. - Metsän hiilitase ja hiilivarasto.
Tuottoarvon ja summa-arvon laskennassa käytetään LUKE:n puuhintatilastoista koostettuja viimeisen viiden vuoden alueellisia puun keskiarvohintoja. Hinnat on muutettu reaalisiksi käyttäen vastaavan ajanjakson kuluttajanhintaindeksiä Suomessa. Käytetyt hintaoletukset ovat nähtävissä raportissa.
Markkina-arvoa laskettaessa vertaillaan lähialueiden toteutuneiden samantyyppisten metsäkiinteistöjen kauppojen hintoja.
Metsä ja Puut -raportin herkkyystarkastelusivulla käyttäjä voi nähdä miten tuottovaatimuksen (diskonttokoron) ja hintojen muutokset vaikuttavat metsän tuottoarvoon. Tämän avulla käyttäjä voi esimerkiksi pohtia mikä metsän arvo olisi erilaisissa puumarkkinaskenaarioissa. Lisäksi käyttäjä voi nähdä metsän arvon hänelle paremmin sopivalla tuottovaatimuksella.
Hiilitaseella tarkoitetaan vuotuista hiilivarastojen muutosta. Raportissa hiilitase kuvaa laskentahetkellä metsätilan vallitsevaa vuotuista puuston ja maaperän hiilivarastojen muutosta ilman hakkuita tai muita metsänhoitotoimenpiteitä.
Hiilivarasto on hiilen muoto, jossa se on sitoutuneena esimerkiksi puussa tai muussa kasvillisuuden biomassassa, eikä siis ole vapaana ilmakehässä. Metsämaa, puusto ja soiden turve ovat luonnollisia hiilen varastoja. Raportissa on nähtävissä laskentahetkellä puustoon ja maaperään varastoitunut hiilen määrä hiilidioksiditonneina. Raportin hiililuvut on ilmoitettu hiilidioksidiekvivalentteina, joka kuvaa näihin tunnuksiin liittyvää kasvihuonekaasuvaikutusta ilmakehään.